Oman äänen kuuleminen turhan melun keskeltä. Päämääränä hiljaisuus ja ilo.
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
Me olimme yksi.
Sytyimme toisistamme kuin salamat palamaan taivaalle.
Mikä voima meissä olikaan.
Tuhlasimme sen toisiimme.
Sytyimme siitä enemmän.
Alkuräjähdys -
niinkö se syntyi?
2 kommenttia:
ihana runo!
Kiitos, Hanne.
Lähetä kommentti