lauantai 9. kesäkuuta 2012


Annan anteeksi. Miten onki anteeksianto tänään mielessä? Se parantaa, uskon niin. Kaikki on hyvin, Heli, sanon itselleni, vaikkei oikeastaan tunnu siltä. Olen ollut paljon yksin - liikaakin, jos keneltä tahansa kysyttäisi, jos tietäisivät..

Nyt tuntuu, että uusi lehti kääntyy elämässä. Opin rakastamaan itseäni päivä päivältä enemmän. Innan kurssi auttaa siinä. Hiljaisuuden puutarhan sivuilta löytyy Luovuuden piiri. Sitä kautta voi tutustua, jos kiinnostaa.

Henkisyys on elämää tässä ja nyt. Minä elän tässä ja nyt. Ja olen kiitollinen teille kaikesta, lukijani, ja myös yleensä ottaen näen elämän nyt yhtenä. Ei ole mitään ulkopuolellani, mistä en tavalla tai toisella selviytyisi.

Olen nauttinut suuresti teksteistänne, voimauttavista kuvistanne, ajatuksistanne, energioistanne. Olen peloissani julkaissut tekstejäni ja toivonut, että joku niistä pitäisi. Nyt olen sitä mieltä, ettei sillä ole enää väliä. Mikä on totta, se on totta - minulle tai kenelle muulle tahansa.

Nyt siis tämä ajanjakso päättyy. Olen valmis. Haluan arvostaa asioita enemmän, haluan nähdä jokaisessa kastepisarassa sen kauneuden, mitä se edustaa. Haluan arvostaa itseäni. Haluan olla rehellinen itselleni.

Olen valmis kohtaamaan itseni sellaisena kuin olen. Nyt on se aika.



Heli Komulainen

Ei kommentteja: