Rakastin, rakastin, rakastin

Rakastin, rakastin, rakastin.

Onko sydämessäni tilaa uudelle suhteelle? Ei. En koe, että se on tärkeää. On tärkeää avautua universaalille rakkaudelle; nähdä rakkaus, joka hyväilee mieltä ja kehoa kaikessa elämässä. Kaikki kohtaamiset ovat tärkeitä - eivät vain ne, joista saa jotakin hyötyä itselleen. Ei - en ole tavoitellut hyötyä kaikessa elämässäni, mutta pelkoni on ohjannut tekemään helppoja ratkaisuja.

Sydämeni tahtoo toisin. Se tahtoo ehdotonta rakkautta minulta itseltäni ja, että arvostan itseäni.

Mitä ovat kompromissit? Missä on niiden paikka elämässäni? Itsenäisenä ihmisenä en näe niille tarvetta päätöksissä, jotka koskevat ainoastaan minua.

Niin, tämä on itsenäistymisprosessi.

Saa nähdä, kuinka käy... ;)